Kymmenisen vuotta sitte huristelin koulutyönä Pikkuveikalle kuvan toppa-asun. Henkselihousut ja takin. Ja nyt puvussa tallustaa oma Poikanen. Sama värimaailma miellyttää edelleen, ja ihmettelen, että edes löysin juuri haluamani kankaat. Jopa heijastinkangasta, sain jostain tehtaalta näytepalana, uutuustuotteena tms. Koska olin ihan vakuuttunut että on oltava joku tyylikkäämpi keino laittaa heijastimia, kuin iänikuista hopiaterettä joka saumaan.

Joka saumaan kyllä laitoin, mutta tein tereet enstex-heijastin kankaasta, ja sisätiloissa se näyttää ihan mustalta, mutta niinku kuvissa näkyy, heijastaa salamankin osuessa. Ja kun on kunnolla pimeää, heijastaa tosissaan, niin että näkyy. Kuluvat paikat on enstexiä, on lumilukot, ja kääntölahkeet ja -hihat :) -Minä oon aina tainnu ajatella pitkäikäsyyttä ennenkaikkea :D

Takissa on värin vaihtuessa tereen alla vetoketjutaskut. Ois melkee pitäny kuvatakki sisäpuolelta takkia, ku monta kertaa tullu ihasteltua kaikkia viimeisen päälle nysvättyjä yksityiskohtia :)

-Silloin en tehnyt pukuun pipoa, ja niinpä se puuttui nytkin. Vihdoin päätin panostaa niinkin paljon että hatut ja puvut sopis yhteen, kun kerran jaksuja on pikkasen viime aikoja enemmän. Pikaisen, mutta kuulemma lämpimän pipan tekasin fleecehuivista, vuoriksi laitoin tikkikangasta. Ja tikkikangasvuoren joustamattomuuden huomioin laittamalla keskelle taakse tulevaan saumaan resorikiilan, päällikankaan kt-saumaan laitoin samaista heijastavaa enstexiä suikaleen, jota on puvussakin. Etusauman sv;t tikkasin auki oranssilla että siinäkin olis vähän yhteneväisyyttä pukuun. Lopuksi asettelin pipat sisäkkäin, ja venytin niin paljon kuin venyi, ja ommeommel alareunoistaan yhteen. Ja hyvin toimii, ja napakasti pysyy päässä. tikkivuori tekee vielä tuulivuorinkin sisään :)

-Lissu,

pulkassa istuen kuvaili, eräänä kauniina iltana kun ylienerginen lapseni halusi iltalenkille, mutta äitiä ei jaksattanu :D