Olipa kirppislamppu, vanha ja maalaamiskelponen (muttei vielä maalattu). Mutta varustettu vanhanmallisella pistokkeella. Ja Pikkuveikka sattu olemaan kylässä, ku Poikanen vinku Äitiä laittaan nyt se mun yövalo kuntoon. Ja sieltähä löyty Veikan valinnasta, pakun perästä kutistus-sukkaa, jolla homma suju sutjakkaasti, ja lopputuloski on turvallinen. Kaikkia sitä oppii ku vanahaksi ellää. Mietin ja tuumin lamppuun uutta pistotulppaa, ja muistin omistavani ilmakihartimen, joka alkoi olla tiensä päässä. Eikä edes pystynyt mun kuontaloon. Eipä muuta ku sakset, lamppu, kiharrin, kynttilä palamattomalla alustalla, sytkä ja kaks innokasta oppilasta: Poikanen ja Typy. Ja niin sai Lukutoukka lukuvalon. Ensin paksu kutistussukka johtoon, niinku Typy näyttää (kylläki vanhalla pistokkeella). Sitte ohuempi toisen johon päälle, ja ei muutako kuorimaan. ja piuhat yhteen ja sukka päälle niin että menee muovista muoviin ja sulattelemaan. Sama toiselle piuhalle, ja lopuksi paksu sukka koko hoidon päälle ja sulatellaan aikansa kynttilän päällä, että sukka pienenee johdon ympärille.

-Lissu